China Import and Export Fair(中国进出口商品交易会)
China Import and Export Fair tunnetaan paremmin nimellä Canton Fair (广州交易会 tai lyhyesti 广交会), mitä nimeä käyttävät sekä messujen järjestäjät että käviät. Canton Fair on Wikipedian mukaan Kiinan suurin tuonti-ja vientimessu kävijämäärällä, tuotteiden lukumäärällä sekä solmittujen kauppojen määrällä laskettuna. Vuoden 2010 keväällä messuilla kävi 203 996 ostajaa ja 23 359 näytteilleasettajaa.
Canton Fair järjestettiin ensimmäisen kerran 1957. Messut järjestetään kahdesti vuodessa, 15.4.-7.5. ja 15.10.-4.11. Messut on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista jokainen kestää 5 päivää ja joiden välissä on 4 päivän tauko. Vaiheiden teemat ovat järjestyksessään koneet ja tekniikka, keittiö-ja kodintarvikkeet sekä vaatteet ja terveystuotteet. Teemat ovat lähinnä suuntaa antavia ja tarkemman listan näyttelyn aiheista löytää heidän kotisivuiltaan.
Itse olen vieraillut messuilla etupäässä tekniikkapäivinä ja kerännyt aimo nipun esitteitä eri yhtiöiltä. Messuilta löytyy aurinkopaneeleita, aurinkokeräimiä, sähköautoja, sähkömopoja, työkoneita, golf-autoja, mikrokontrollereita, sähkömoottoreita, laakereita, valoja, leditauluja ja vaikka mitä. Tilausmäärä on yleensä vähintään yksi 20-jalan merikontti ja pienemmillä tavaroilla 1000 tai 2000 US Dollaria.
Suurin messuvieraiden ryhmä tuntuu olevan kotoisin venäjää puhuvista maista ja venäjää kuulee messuilla melkein yhtä useasti kuin englantia. Venäläisten lisäksi ostajissa on melko paljon arabeja. Venäjän kielisten paljoudesta huolimatta lähes kaikki myyjät puhuvat vain englantia (ja tietysti kiinaa).
Guangzhoun hotellien hinnat kaksin- tai kolminkertaistuvat Canton Fairin aikaan, joten mikäli ei ole tulossa messuille, niin kannattaa valita jokin muu aika vierailulle. Messujen aikana myös kaikki muu länsimaalaisille tarkoitettu kallistuu ja esimerkiksi puvun teettämin saattaa olla tuntuvasti kalliimpaa. Myös ilotytöt, eli huorat, tietävät mistä ulkomaalainen mies pitää ja baarien ympäristöön (ja sisälle) ilmestyy tavallista enemmän tämän maailman vanhimmaksikin sanotun ammatin edustajia.
Messukompleksi koostuu kolmesta rakennuksesta, joista kuvassa oleva A-rakennus on suurin.
Messuille voi rekisteröityä ennen matkaa, jolloin viisuminen saaminen helpottuu. Sisäänpääsylipun voi kuitenkin ostaa myös portilta ilman etukäteisrekisteröitymistä. Ilman rekisteröintiä lippu maksaa 100 Yuania (2009). Lippu on kaulassa roikkuva laminoitu pahvinpala ja se on voimassa seuraavat 5 viisi vuotta ilman eri toimenpiteitä. Lippua hankkiessa tulee mukana olla passi. Lippu on henkilökohtainen ja tietokantaan tallennetaan lipun ostajan kuva, jonka vartija näkee portilla lippua leimatessa. Virallisten ohjeiden mukaan passia pitäisi pitää mukana messuilla ollessa muulloinkin kuin lippua ostaessa, mutta minulta sitä ei ole vielä kertaakan kysytty.
Mikäli messuilla haluaa vierailla, niin tulee olla jokin yritys, jonka edustajana messuille menee. Ilman yritystä lippua ei myydä. Yritys voi olla hätätapauksessa myös keksitty, sillä kiinalaisilla ei ole keinoja tarkistaa onko yritystä oikeasti olemassa vai ei. Lisäksi messuilla tarvitsee käyntikortteja, joita tulee antaa kaikille myyjille joiden kanssa keskustelee. Mikäli kortti ei hoksaa antaa, niin kiinalainen sitä kyllä kysyy ja on hölmistynyt mikäli korttia ei ole antaa. Käyntikorttia antaessa sekä vastaanottaessa tulee käyttää kahta kättä.
Messut aukeavat joka päivä kello 9.30 ja sulkeutuvat kello 18.00. Messuilta hotellille lähtiessä kannattaa miettiä kumpaan suuntaan lähtee metrolla, sillä ainakin aikaisemmin keskustaan päin menevät junat ovat olleet klo 18.00 aivan täysiä, kun taas vastakkaiseen suuntaan menevissä on ollut tilaa. Vastakkaiseen suuntaan lähtevä voi vaihtaa 4-linjan kautta 5-linjalle ja ajaa sillä takaisin keskustaan.
A-rakennuksen pääkäytävä.
Puolikas yhdestä messuhallista. Halleja on yhteensä 16.